Jutun lähetti ITe , Toukokuun 21, 2015 kello: 14:35:44
Re: Aktiivikilpailijoiden kouluttaminen seurassa?Vastineena juttuun: Re: Aktiivikilpailijoiden kouluttaminen seurassa?, jonka kirjoitti: Helena , Toukokuun 21, 2015 kello: 10:54:06:
On hyvä, että aktiivikilpailijoiden ja pidemmälle edenneiden koulutukselle etsitään erilaisia toimintamalleja. On kuitenkin erittäin tärkeää ensinnäkin erottaa toisistaan kouluttajien kouluttaminen ja kilpailijoiden kouluttaminen, vaikka monet kouluttajat ovatkin myös aktiivisia kilpailijoita. Silti näitä kahta ryhmää ei mielestäni voida käsitellä samoin perustein. Tietysti yhdistysautonomia antaa paljonkin mahdollisuuksia erilaisille ratkaisuille, mutta minusta ei vain yksinkertaisesti ole reilua käsitellä noitakaan ryhmiä samalla tavalla.
Kouluttajien koulutuksen taustalla on ajatus levittää tietoa koko seuran harrastajakunnalle ei ainoastaan pienelle ryhmälle. Siksi kouluttajien koulutuspanokset on helpommin nähtävissä koko yhdistyksen pitkän tähtäimen etu.
Jonkun erityisryhmän kouluttaminen yhdistyksen sisällä on sekä mahdollisuus että riski. Mitä enemmän erityisryhmän kouluttamiseen käytetään seuran ulkopuolisia kouluttajia sitä suuremmat ovat myös mahdollisuudet mutta myös riskit. Varsinkin riskien osalta kysymys on siitä, kenen nuo riskit on syytä kantaa. Kuuluvatko ne harrastajille vai seuralle ja miten niitä on syytä tai tarkoituksenmukaista jakaa.
Ulkopuolinen kouluttaja on ahdollisuus ennen kaikkea siksi, että hänen avullaan voidaan joissakin tapauksissa tuoda seuraan sellaista osaamista jota sieltä ei löydy. Voi myös olla, että jotkut kilpailijat eivät yksinkertaisesti saa seuran kouluttajilta riittävästi tai samassa määrin tukea kehitykselleen kuin muut saavat. Silloin on syytä pohtia niitä keinoja, joilla tätä tukea voidaan löytää.
Riskit ulkopuolisen kouluttajan osalta ovat toisaalta myös suuret. Onko ulkopuolisella kouluttajalla todellakin jotain sellaista osaamista, jota ei ole muuten kohtuudella saatavissa? Onko ulkopuolisen kouluttajan palvelut hinnoiteltu oikealle tasolle? Kenen vastuulle kuuluu ulkopuolisesta kouluttajasta tulevat kustannukset? Hallitilan käyttöön antaminen samassa määrin kuin muillekin seuran jäsenille tuskin on kovin suuri ongelma, koska siinä tasapuolinen kohtelu kaikkia jäseniä kohtaan toteutuu, mutta kuinka paljon extra-aikaa voidaan antaa veloituksetta. Samoin voidaan pohtia, että jos harrastaja ei saa seuran omilta kouluttajilta riittävää treeniapua, niin millä perusteella muiden seuran jäsenten tulisi osallistua joidenkin erityisryhmien koulutuksen kustannusten jakamiseen. Henkilökohtaisesti olen aina suhtautunut kriittisesti sellaisiin ajatuksiin, joilla pyritään siirtämään huippujen kustannuksia tavallisten harrastajien maksettavaksi. Hyväksyn ja ymmärrän lyhytaikaiset SM- ja MM-valmentautumisjaksot, joissa suunnataan seuran yhteisiä varoja jossain määrin viimeistelyvalmennukseen. Sen sijaan en pidä suotavana, että yhteisistä rahoista kustannetaan koko kauden pituisia ulkopuolisia kouluttajia sillä ajatuksella, että ne tukevat huippumenestystä. Pitkäaikainenkin valmentautuminen on varmasti tarpeellista ja ehdottomasti hyvästä yksilön kehittymisen kannalta, mutta henkilökohtaisesti näen, että se tulee tapahtua kunkin omilla varoilla eikä siihen tule tuhlata yhteisiä varoja. Yhdenkään yksittäisen harrastajan menestys ei mielestäni ole seuralle niin arvokas meriitti, että hyöty olisi suurempi kuin kustannukset. Korostan, että jokaisessa seurassa on tietysti mahdollisuus tehdä ihan minkälaisia päätöksiä halutaan, mutta kummeksun, jos lähtökohtana on kustannusten vyöryttäminen muiden kontolle.
On mielestäni siis hienoa ja kannatettavaa hakea ja kehittää toimintamalleja, joilla saadaan hyvää ja laadukasta koulutusta eri tavoin seurojen käyttöön. Pidän myös tärkeänä, että seuran omat koulutusresurssit pidetään aktiivisena ja heidän osaamiseensa panostetaan. En kuitenkaan kannata sen kaltaisia menettelytapoja, joissa pyritään siirtämään ainoastaan kilpailijoina olevien seuran jäsenten harjoituskustannuksia muiden harrastajien maksettavaksi. Omalla rahalla jokainen toki saa hankkia seuran ulkopuolella minkälaista koulutusta tahtoo. Samoin se on mielestäni mahdollista myös jossain määrin myös seuran sisällä, mikäli seuran tarjoamat harjoitusajat sen sallivat.