Jutun lähetti Oikeasti , Elokuun 1, 2009 kello: 14:49:03
Re: Karsintojen uudet kriteeritVastineena juttuun: Re: Karsintojen uudet kriteerit, jonka kirjoitti: Kariluotoska , Elokuun 1, 2009 kello: 12:59:17:
Kariluotoska kirjoitti:
» Selitysyritys oli hyvä, suorastaan loistava, mut en mä taida edelleenkään tajuta...» Oikeasti kirjoitti:
» » Tuo 0-voitto tuskin muuttaa kisan luonnetta, sillä onhan kaikki muutkin edellytykset täytettävä. Ensi vuonna on vain ehkä 15 koirakkoa vähemmän per säkäluokka, joten launatai saataa lyhentyä jopa 1,5h eli päästään 14h päivästä tynkäpäivään, joka kestääkin enään 12h.» SAGIn sivuilla sanotaan että joka säkäluokasta olis jääny tänä vuonna pois noin 40 koirakkoa. Lauantaina siis kisat olisivat lyhentyneet 240 startin verran. Jos lasketaan vaikka minuutti per startti, se tekee neljä tuntia. Maksikoirille oli ilmoaika myöhempään ja vastaavasti minit pääsi kotiin aikaisemmin, joten kukaan ei notkunut paikalla aamusta iltaan ainakaan väkisin. Sillä 3 x 80 x 2 määrällä mitä tänä vuonna olisi osapuilleen päässyt, päivän pituus olisi ollut aivan jotain muuta kuin 10 tuntia. Sunnuntain pituus sitten määräytyy sen mukaan, miten lauantailta on päässyt väkeä jatkoon. Jos yrittäjiä on 120 tai 80, niin se on melko eri asia senkin suhteen. Jos sunnuntaille starttaa vaikka 45 koiraa per säkäluokka, päivän pituus on jossain kahden tunnin vaiheilla eri luokkaa kuin jos tulijoita on 30. Sunnuntaina määrät sitten vielä kertautuvat kolmella. Kyllä mua rahtusen huolettaa että tuleeko niistä päivistä tarpeeksi pitkiä ja hikisiä.
» » Rovaniemeläinen tai iisalmelainen harrastaja ei saa edes teoriassa nollia kasaan, jos ei ole valmis matkustamaan kauemmas kuin mitä helsinkiläinen tai turkulainen tehdessään tarvittavat nollat. Älä sorru tuijottamaan yhtä yksityiskohtaa vaan katso koko harrastajakuntaa. Kukaan ei estä sinua menemästä pieniin kisoihin voittamaan, kuten ei estä tornion harrastajaa matkustamasta Helsinkiin tai Turkuun isoihin kisoihin voittamaan. Tuolla syrjäkylillä voittaminen on helpompaa, sillä siellähän kisailee vain pellikoita, strömmejä, huttusia, väätäjiä, virkkuloita, kaplaksia, moilasia, aaltosia, kilpiötä, nurmia ja paljon muita sellaisia helposti voitettavia koirakoita. Valinta on vapaa, mutta säännöt on samat kaikille.
» Tuosta saa nyt vähän sellaisen kuvan, että meillä etelässä olisi jotenkin helppoa. Jos se 80 koirakkoa sisältää jotain suomalaisia tai linnoja, miten sen voittaminen olisi helpompaa kuin voittaa 10 koiran kisa missä on pohjoisen paikallisia suomalaisia ja linnoja? Niin se nyt vaan menee, että 10 osallistujan kisassa voitto saattaa tuurilla osuakin, mutta jos niitä sairaan hyviä on startissa 80, siinä ei auta itku markkinoilla. Pohjoisessa kisaa sairaan hyvää porukkaa, sitä en kiellä. Mut niin kisaa etelässäkin... Ja niitä on paljon. Saadaanko tällä järjestelyllä tasaista materiaalia karsintoihin ja onko maan eri osien kilpailijoilla yhteneväiset mahdollisuudet? Tämä nyt näyttäisi vähän siltä, että pohjoissuomesta haluttaisiin paikalle varmoja nollantekijöitä (eli niitä jotka saa nollansa kasaan harvoista kisoista) kun taas etelästä kaivataan niitä yksittäisiä loistajia (eli niitä jotka voivat voittaa sen 80 koiraa). Tai sitten kaivataan niitä, joiden lompakko kestää ajaa. Kummastakin päästä Suomea.
» Täytyy pohtia lisää, edelleen tämän muutoksen takana varmasti ollut loistava ajatus jää hämärän peittoon. Joku logiikka siinä varmasti piilee, mutta en saa siitä nyt kiinni.
Hyvää pohdintaa sinultakin ja aiheesta. En pyrkinyt sanomaan että etelässä olisi helpompaa kuin idässä tai pohjoisessa. Se vaikeus syntyy eri aiheista, riippuen missä kukin asuu ja millainen koirakko on kyseessä. Tuo osallistujien putoaminen toteutuisi vain tämän vuoden karsintoihin osallistuneiden joukosta, jolloin vaatimuksena ei ole ollut 0-voittoa. Samoin puhuttiin tuplanollasta aikanaan. Nyt on uusi vaatimus ja porukka alkaa kisaaman sen mukaisesti, eli ne joilta se 0-voitto puuttuu yrittävät sitä täysillä ja yllättävät varmaan itsensä sekä kanssa kilpailijat iloisesti. Kun on tarve tehdä 0-voitto, niin niitä myös syntyy useammin kuin aiemmin. Ei ne ns. huiput kisaa täysillä läpi vuoden, vaan treenaavat talvikaudella uusia juttuja ja käynnistävät taas aktiivisen ja tavoitteellisen kisaamisen vasta myöhemmin keväällä. Maajoukkuelaisille ja sinne pyrkiville syntyy luonnostaan tietty kilpailu- ja treenirytmi, jota ohjaa arvokista. Osa on myös kertonut kisaavan erilaisilla teemoilla, joissa ei ole tavoitteena voittaa, vaan tavoite saattaa olla jokin yksittäisen osa-alueen onnistuminen. He testaavat asioita ja ovat valmiita tekemään hyllyjä, oppiakseen tekemään huippuratoja sitten kun niitä oikeasti kaivataan. Minä uskon 0-nollavoittoon ja sen toimivuuteen.