Jutun lähetti Rko , Heinäkuun 8, 2015 kello: 10:45:38
Re: agility ei ole urheiluaVastineena juttuun: Re: agility ei ole urheilua, jonka kirjoitti: Marko Kaminen , Heinäkuun 7, 2015 kello: 23:46:54:
Marko osuu asian ytimeen.
Kyse vaikuttaisi olevan pitkälti siinä, halutaanko agility nähdä kenneltoimintana vai liikuntalajina. Nyt KHO on katsonut painopisteen olevan koirankouluttamisessa, joka heijastelee yhtä keskustelun näkökulmaa, joka myös tällä palstalla on korostuneesti ollut esillä. Nyt KHO päätöksessä kyse on ennen kaikkea verotukseen liittyvästä linjanvedosta - mikä taas ei suoraan liity agilityn asemaan liikunnan/urheilun kentässä.
Myös liikuntalajin näkökulmasta Marko nostaa esiin hyviä pointteja. Agilityn kehittäminen liikunta/urheilulajina vs. kenneltoimintana edellyttää osaltaan valintojen tekemistä. Hyvä olisikin käydä keskustelua siitä, pitääkö agilityväki omaa lajiaan ensisijaisesti kenneltoimintana vaiko urheilulajina.
Lisäksi haluaisin painottaa sitä, että ainakin itse toivoisin jokseenkin hedelmättömän väittelyn ja vastakkainasettelun akselilla agility liikuntana/urheiluna, harrasteliikuntana/huippu-urheiluna päättyvän.
Nyt toukokuussa 2015 voimaan tulleessa liikuntalaista ja sen perusteluista on luettavissa, että liikunta ja huippu-urheilu eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toimivat sulassa sovussa rinnakkain. Ohessa vielä pari poimintaa liikuntalaista ja sitä selittävästä hallituksen esityksestä (HE 190/2014):
1 § Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään liikunnan ja huippu-urheilun edistämisestä sekä valtionhallinnon ja kunnan vastuusta ja yhteistyöstä, valtion hallintoelimistä ja valtionrahoituksesta liikunnan toimialalla.
HE 190/2014: 1 §. Lain soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin lain soveltamisalasta. Pykälän 1 momentin mukaan laissa säädettäisiin liikunnan ja huippu-urheilun edistämisestä sekä valtionhallinnon ja kunnan vastuusta ja yhteistyöstä, liikuntaa koskevista valtion hallintoelimistä ja valtionrahoituksesta liikunnan toimialalla. Momentissa mainitaan sekä liikunta että huippu-urheilu, jotka kuvaavat fyysistä tekemistä ja joita käsitellään tarkemmin 3 §:ssä määritelmien yhteydessä.
-----
3 § Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) liikunnalla kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoimintaa paitsi huippu-urheilua;
2) huippu-urheilulla kansallisesti merkittävää sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävää tavoitteellista urheilutoimintaa; sekä
3) terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen.
HE 190/2014: 3 §. Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin liikunta, huippu-urheilu ja terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta.
Pykälän 1 kohdan mukaan liikunnalla tarkoitettaisiin kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoimintaa lukuun ottamatta huippu-urheilua. Liikuntaa olisivat siten arkiliikunta, kuntoliikunta, harrasteliikunta sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta, josta on oma määritelmä 2 kohdassa. Arkiliikunnalla tarkoitetaan kaikkea arjessa tapahtuvaa liikkumista, kuten työ-, koulu-, ostos- ja harrastusmatkoja. Arkiliikuntaa olisi myös oppilaitosten välitunneilla sekä työpaikkojen ja laitosten arjessa harjoitettava liikunta. Kuntoliikunnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jolla ihmiset nostavat tai ylläpitävät kuntoaan. Kuntoliikuntaan luetaan myös erilaiset liikuntatapahtumat, kuntokampanjat ja iso osa liikunnanohjauksesta ja liikuntaneuvonnasta samoin kuin kuntovalmennuksesta. Harrasteliikunnalla tarkoitetaan urheiluseurojen ja muiden järjestöjen sekä esimerkiksi nuorisotalojen tuottamaa lähinnä lasten ja nuorten liikuntaa ja urheilua, jossa tavoite ei ole kilpaurheilussa eikä lajiliittopohjaiseen kilpaurheiluun osallistumisessa. Ehdotettu liikunnan määritelmä on siten laaja. Liikuntaan luettaisiin myös sellainen kilpaurheilu, jota ei olisi pykälän 2 kohdan mukaan pidettävä huippu-urheiluna.
Pykälän 2 kohdan mukaan huippu-urheilulla tarkoitettaisiin kansallisesti merkittävää sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävää tavoitteellista urheilutoimintaa. Siten huippu-urheiluksi luettaisiin sellainen urheilutoiminta ja sellaiset lajit, joissa kilpaillaan olympiakisoissa, maailmanmestaruuskisoissa taikka vastaavissa suurkisoissa. Kansallisesti merkittävää urheilutoimintaa on Suomessa esimerkiksi pesäpallo.
Pykälän 3 kohdan mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla tarkoitettaisiin elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta olisi sellaista liikuntaa ja liikuntatoimintaa, jonka tavoitteena on saada liikunnan harrastajiksi myös ne ryhmät, joilla on terveydellisistä, mutta myös muista syistä ongelmia harjoittaa liikuntaa terveytensä kannalta riittävästi. Terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa olisi myös toiminta, jolla kohennetaan vamman tai sairauden takia erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden toimintakykyä.-----
10 § Liikuntaa edistävän järjestön valtionapukelpoisuus
Liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy järjestön valtionapukelpoiseksi.
Valtionapukelpoiseksi järjestöksi voidaan hyväksyä sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on liikunnan edistäminen ja joka toimii 2 §:ssä säädetyn tavoitteen mukaisesti. Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä se, miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
Lajiliitoista avustettaviksi voidaan hyväksyä vain yksi valtakunnallinen liitto kustakin lajista. Hyväksymisen edellytyksenä on, että lajiliitolla on kansainvälinen organisaatio tai kilpailujärjestelmä taikka että laji on kansallisesti merkittävä. Lajiliiton valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon liiton toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä se, miten liitto edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä noudattaa liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita ja Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa järjestön valtionapukelpoisuuden, jos sen toiminta ei yhtäjaksoisesti kahtena vuonna täytä tässä laissa tai sen nojalla säädettyjä valtionavustuksen saamisen edellytyksiä.
Tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetuista uusien avustettavien järjestöjen hyväksymisen edellytyksistä ja hyväksymisessä noudatettavasta menettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
-----
-----
Marko Kaminen kirjoitti:
» KHO:n päätös on kyllä sen linjan mukainen joka vallitsee agilityharrastajienkin keskuudessa. Agilityssa koulutetaan koiraa ensisijaisesti ja sitten kun se homma on suurinpiirtein OK, kisataan ja pieni osa koko harrastaja joukosta kisaa tosissaan ja urheilumaisesti.» Nyt valitettavasti tämän KHO:n päätöksen jälkeen agilitya on todella vaikea saada liikunta/urheilu statuksen piiriin.
» Kun lähdetään tekemään näin isoa muutosta yhden lajin osalta niin agility pitäisi verrata vaikka jääkiekkoon. Jääkiekossa pelaajalla on maila, joka pitää huoltaa, teipata ja lavan kaarevuus täytyy olla oikea. Jääkiekkomaila on se peliväline jolla syötetään ja tehdään maaleja. Jotta maalien tekeminen onnistuu, tätyy ensin harjoitella tuhansia tunteja, jotta pelaaja osaa käyttää mailaa maalien tekoa varten.
» Agilityssa koira on se peliväline jota huolletaan ja varmitetaan, että se peliväline on sellaisessa kunnossa, että kisaaminen ja tuloksen tekeminen on mahdollista. Myös agilityssa täytyy harjoitella tuhansia tunteja, jotta tulokset ovat haluttuja.
» Koira täytyy tälläisissä juridisesti tapauksissa olla se peliväline, jotta lajista ymmärtämättömät sen tajuaisivat.» Jos agiltysta halutaan tehdä stauksella urheilu, siinä on pari vaihtoehtoa.
» 1. Ensimmäiseksi täytyy selvittää, mikä vaikutus on Kennelliiton ja Agilityliiton yhteydellä, onko siitä jonkinlaista haittaa. Agilityliiton ja Kennelliiton välillä täytyy olla yhteistyötä, mutta mielestäni nämä liitot ei saisi olla naimisissa keskenään kuten nyt on.» 2. Agilityliiton pitäisi päästä VALO ry:n jäseneksi.
» 3. Agility lajina pitäisi muualla Euroopassa olla virallisesti urhelua. Tämä ei ole meidän käsissämme, mutta jostain syystä seuraamme mielellämme mitä esimerkiksi Ruotsissa tapahtuu ja sieltä otamme mallia. Eli olemme vähän kuin perästähiihtäjiä. Uusi avioliittolaki on siitä hyvä esimerkki.
» Olisi hienoa kuulla miten Agilityliitto on edennyt VALO ry:n jäseneksi haussa ja mitä esteitä siinä on tällä hetkellä.
»
»