Jutun lähetti yhteisön erikoisryhmä , Syyskuun 17, 2014 kello: 16:56:17
Re: TOP TEAM VALINTATILAISUUDESTAVastineena juttuun: Re: TOP TEAM VALINTATILAISUUDESTA, jonka kirjoitti: Maksaja , Syyskuun 17, 2014 kello: 15:48:20:
Maksaja kirjoitti:
» Rahastaja eiku harrastaja kirjoitti:» » » Onneksi meillä on kaupallisia tiimejä ;)
» » » Juuri postiin kolahtaneen ensimmäisen leirikirjeen lukeneena olen erittäin iloinen että valitsin tämän "kaupallisen" leirin enkä edes yrittänyt liiton top temia.
» » » Hinnaltaan muuten ovat melko samaa luokkaa... Sisällöltään ainakin ennakotietojen perusteella melkoisen erilaiset.» » Yrittäjän kaupallinen teksti sisältää paljon sanojen helinää jne. Ihan kuin tämä agilityn osaaminen syntyisi jotenkin ostettuna palveluna. Tiedän läjäpäin ohjaajia, jotka ovat syytäneet rahaa tolkuttamasti ylihintaisiin koulutuksiin ja kursseihin, mutta tulokset ja kehitys on suhteettoman pientä. Agility on koiran ja ohjaajan saumatonta yhteistyötä, jota ei voi ostaa rahalla. Ohjaajan täytyy luoda suhde ja tie menestymiseen yhdessä oman koiransa kanssa. Mikään tip-top-omg-omd-tms ei sitä suhdetta ja yhteistyötä voi rakentaa puolestasi! Mutta raha kelpaa kaikille!
» Aivan totta osa täyty muistaa, ettei kaikilla ole liikunnalliset lahjat samanlaiset, koiran ominaisuudet eivät riitä huipulle ym ym. Ja vaikka koutsina olisi kuka tahansa "jumala" niin kyllä se työ tehdään kotona neuvot/ohjeet ym siellä koutsilla. Eli jos kotiläksyjä ei tehdä niin mitään suurta ja ihmeellistä on turha odottaa.Ja sitten se suhde totta tuokin vaikka tiedämme, että kolmosissa kisaa paljon koiria jotka eivät oikeasti ole lapasessa vaan mm remmirähjiä + irtiolo on niin ja näin. Nämä ohjaajat pelaavatkin lahjonnalla (lelut,makupalat) jotta saavat jonkun "suhteen" tykkiinsä tai /ja koirat on niin hulluna agiin, etteivät (onneksi)välitä sillä hetkellä muista. Monelle se riittää vaikka on sängen mukavaa treenaat kun ei tarvitse miettiä mihin se otus seuraavaksi singahtaa vai ottaako kehän laidalla haasteen vastaan joltain toiselta koiralta.
Olisiko tässä vähän nyt mennyt kaksi eri tapaa rakentaa valmennussuhdetta sekaisin? Jos ohjaaja itse hakeutuu valmentajan koulutettavaksi, minusta valmentaja voi ihan vapaasti päättää ottaako koirakon valmennettavakseen. Motivaationa ottamiseen tai jättämiseen voi olla vaikka se, uskooko valmentaja saavansa valmennusuhteeseen tehoa ja sen tuloksista hyötyä valmennettavalle ja/tai omalle uralleen, tai vaikka raha ja toimeentulo. Jos valmentajalle sopivia valmennettavia riittää ja tulokset ovat hyviä, niin homma toimii.
Kun kyseessä on valinta, jossa yhteisöstä valitaan erityisryhmä johon panostetaan myös yhteisiä resursseja, asia on minusta ihan eri. Silloin yhteisölle pitää hyvin selvästi kertoa mitkä ovat valittavan ryhmän tavoitteet, millä perusteella vetäjät/valmentajat on valittu ja millä perusteilla ryhmä tullaan kokoamaan. Sinänsä itse valinta voidaan minusta tehdä muillakin kuin tarkasti mitattavilla perusteilla. Jos valmentajiksi/valmentajaksi valitut/valittu katsoo että heillä on tietyn tyyppisille koirakoille enemmän annettavaa, on ko. tyypin koirakoiden valmennuksesta todennäköisesti enemmän hyötyä yhteisöllekin. Mutta minusta pitää etukäteen kertoa mitä valinnoissa haetaan, oli se sitten vaikka hyvin liikkuva ohjaaja, hyvämoottorinen koira tai jotain muuta. Sellaiset käsitteet kuin potentiaalinen, tavoitteellinen, arvokisoihin tähtäävä tms. ovat aika moniselitteisiä, eivätkä esim. kerro sitä, miten sadasta itsensä (tai jonkun kouluttajankin) tähän joukkoon kuuluvaksi arvioivasta koirakosta valitaan 20 valmennettavaa. Nyt Top Team -valinnassa valintaperusteet (ja minusta kyllä myös tavoitteet, eli rakennetaanko nousevaa potentiaalia vai kehitetään jo arvokisatasolla kisaavia paremmaksi)jäivät ulkoapäin katsoen aika väljiksi. Vaikka valinnat valmennustulosten kannalta olisivat ns. osuneet nappiin, on yhteisön vaikea hyväksyä niitä. Siitä taas seuraa helposti se, että ryhmän työskentely muuttuu hankalaksi ja tämä heikentää tuloksia.