Jutun lähetti TiiPiiTii , Huhtikuun 2, 2014 kello: 10:04:35
Re: Ruotsissa osataan: pikkumaksit medeissäVastineena juttuun: Re: Ruotsissa osataan: pikkumaksit medeissä, jonka kirjoitti: Kaikki lajit , Huhtikuun 1, 2014 kello: 13:24:35:
Kaikki lajit kirjoitti:
» Tosiasia aina on se, että jokainen koira ei sovelu agilityyn kokonsa, terveyden, motivaation tms. syyn vuoksi. Myöskään jokainen henkilö ei koe agilityä sopivaksi lajiksi itselleen, syystä tai toisesta.» On hyvin tärkeää, että jokaiselle henkilölle ja koiralle etsitään sopivat ja mukavat lajit. Ei kaikkien kanssa tarvi harrastaa samaa lajia. Olen kisannut koirallani agilityä ja lopettanut lajin ensimmäisenä päivänä, jolloin koira ilmaisi käytöksellään ettei laji ole koiralle mielekäs. Jokaisessa lajissa on hyvät ja huonot puolet, eikä agility välty tältä. On ohjaajan tehtävä valita koiralle ja itselleen yhdessä sopiva laji. Mitään lajia ei tule harrastaa vain sen vuoksi, että ohjaaja haluaa - molempien täytyy haluta agilityä olemassa olevien käytäntöjen mukaisena tai kehittää omissa oloissa sopiva variaatio lajista. Lajin ei pidä muotoutua joidenkin äärilaitojen yksilöiden tarpeista. Jos ohjaajalla on motivaatiota ja halua, hän etsii sopivat koirat, jotka soveltuvat lajiin hyvin. Se ei tarkoita rotuksirjon kaventumista, vaikka niin moni ehkä ajatteleekin. Keski- ja Etelä-Euroopassa, jossa ihanneajat saattavat olla hyvin tiukkoja meikäläisiin verrattuna on ihailtavan paljon rotuja radalla. Siellä on jopa hienompi rotukirjo kuin suomessa, vaikka meillä suoomessa mainostetaan ainutlaatuisen laajaa rotukirjoa (pelkkä harha). Mineissä ja mediessä voi kisapaikalla olla vain kaksi shelttiä koko viikonloppuna ja makseissa borcol ei suinkaan ole se ainut rotu, ei edes puolet osallistujakirjosta. Agilityyn sopivia rotuja riittää vaikka kuinka paljon ja niillä voi olla hauskaa harrastaa, ja monella rodulla voi menestyä, vaikka kukaan aikaisemmin sitä ei olisi tehnyt. Tärkeintä on löytää itselleen sopiva rotu, joka soveltuu hyvin omiin mieliharrastuksiin.
Rotukirjosta muualla en tiedä, mutta kyllä Suomessakin sitä on. Jonkun muun mainitsemissa ACE:n 3-lk kisoissakin (katsoin vain lauantain lähtölistat) oli eri rotuja seuraavasti:
minit 10 (runsas 30 starttaajaa)
medit 10 (vajaa 30 starttaajaa)
maxit 18 (vajaa 40 starttaajaa)Ja alempien luokkien starteissa rotukirjo tapaa olla vielä suurempi.
Toki - kuten kirjoittaja mainitsi - yhä useampi motivoitunut, parempiin tavoitteisiin pyrkivä ohjaaja "etsii sopivat koirat, jotka soveltuvat lajiin hyvin". Ja Suomessa tämä kyllä jonkin verran kaventaa rotukirjoa. Näin kävi minullekin, kun kyllästyin olemaan "aina se viimeinen tuloksen tehneistä". Paljon motivoivampaa on, kun tietää että puhtaalla radalla olen usein palkintopallilla, vaikka ennenkin nautin siitä, että koira halusi tehdä rataa kanssani.