Jutun lähetti Bugger , Huhtikuun 30, 2003 kello 02:44:05
Re: hyvä katri!Vastineena juttuun: Re: hyvä katri!, jonka kirjoitti: Ai, sä jaksoit ton lukea , Huhtikuun 29, 2003 kello 23:49:06:
No miksi kilpailuita sitten järjestetään?
Minulle on aloittelevana harrastajana jäänyt käsitys, että agilitykisoja, kuten kaikkia muitakin kisoja, järjestetään tyydyttämään ihmisen kilpailuviettiä. Kenellä on paras ja nopein koira, ja kuka on paras kouluttaja ja ohjaaja jne. Jos koira innostuu kisoista, se tekee sen siksi, että sen omistajakin niin tekee.
Miksi (hyvänen aika) agility täytyy ottaa yhtä tosissaan kuin muut urheilulajit? Miksi palkkaaminen täytyy ehdottomasti kieltää? Onko agilityharrastajilla jonkinlainen pätemisen tarve, että ollaan yhtä tosissaan tässä lajissa, kuin muut ihmiset ovat omissaan? Kaikkia sääntöjä pitää ehdottomasti noudattaa, tai emme ole yhtä uskottavia kuin hevosharrastajat tai jääkiekkoilijat tai.. Eikö agilityn pitäisi olla hauska harrastus koiran ja ohjaajan välillä, eikä tiukkapipoista treenausta ja voiton hakua? Tästä lajista alkaa muodostua sellainen käsitys, että KOIRAA KÄYTETÄÄN VAIN VÄLINEENÄ lajin harrastamisessa.
En nyt pysty mitenkään sisäistämään, miten koiran palkkaaminen radalla koskettaa ketään muuta kuin kyseistä paria. Jos jonkun kilpailufiilis siitä laskee, niin vika on kyllä jossakin muualla kuin palkkaajassa. Ja yleisöstä ei kannata olla huolissaan. Se kun koostuu yleensä lähes yksinomaan muista kisaajista, jotka eivät ole tulleet paikalle katsomaan muiden suorituksia, vaan tekemään omansa. Emmekö voisi olla iloisia onnistuneiden suoritusten puolesta, oli niissä sitten mukana nami tahi ei? Tuskinpa palkkausten määrä nousisi huimaan kasvuun, vaikka se hiljaisesti sallittaisiinkin. Kukapa yhdestä kontaktitreenistä maksaisi 13 , jos se todella ei olisi tarpeen.