Jutun lähetti Lue teksti loppuun saakka , Joulukuun 8, 2014 kello: 14:40:50
Re: Talkootyön luonneVastineena juttuun: Talkootyön luonne, jonka kirjoitti: OTO-valmentaja toisen lajin parista , Joulukuun 8, 2014 kello: 12:43:12:
OTO-valmentaja toisen lajin parista kirjoitti:
» Tällaisia artikkeleita osui vastaan ja tuli mieleen, että agilityseurojen toiminta ei taida kestää päivänvaloa verottajan silmissä.
» Muissa lajeissa valmentajille maksetaan ihan avoimesti palkkaa, vaikka pientäkin.» Tässä muutamia poimintoja VALO:n erinomaisesta artikkelista aiheesta, johon suosittelen tutustumaan:
» http://www.sport.fi/urheiluseura/seuratoiminta/paata-oikein/seuran-varainhankinta/talkootyo» Talkootyöstä saatava hyöty on jaettava laajemmalle piirille kuin työn suorittajille. Työn suorittajat eivät voi ”korvamerkitä” hankkimiaan varoja omaan käyttöönsä. Henkilökohtaisen talkootyön määrän perusteella ei siis voi myöntää alennuksia tai vapautuksia esimerkiksi matka- ja harjoitusmaksuista.
» Talkootyö ei ole työ, joka tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Toimeksiantaja ei esimerkiksi saa nimetä tai hyväksyä talkooväkeä.
» Talkootyö on luonteeltaan tilapäistä. Jatkuva, pitkäaikainen toimeksianto viittaa yleensä muuhun kuin verottomaan talkootyöhön. Kyseessä on tällöin seuran elinkeinotoiminta.
» Talkootyö ei saa olla elinkeinotoimintaa. Pitkäaikainen, jatkuva ja laaja talkootyö saatetaan lukea verotettavaksi elinkeinotoiminnaksi. Lisäksi työpalvelut tai tavaroiden myynti saattavat kilpailla yritysten tarjoamien palvelujen kanssa ja siten toimintaa voidaan joissain tapauksissa kilpailuneutraalisuussyistä pitää elinkeinotoimintana.» Seuroissa tehtävät esim. kilpailuissa hoidetaan nimetyissä pesteissä ja työnjohdon alaisina.
» Seurojen koulutusohjaajat ja muut toimihenkilöt saavat monissa seuroissa huomattavaa rahallista etua talkoiluista erilaisten maksualennusten ja rahan arvoisten pisteiden muodossa.» Toiminta on jatkuvaa ja pitkäaikaista ja olennainen osa seuran omistaman hallin ylläpitoa eli kyse on seuran elinkeinotoiminnasta.
» Toiminta kilpailee alan yritysten kanssa: Seura järjestää viikottaisia koulutuksia ja yksityisvalmennuksia polkuhinnoin amatöörikouluttajien "talkoovoimin"sekä tuottaa paikkakunnalle vierailevia valmentajia, joiden koulutukset ovat avoimia myös muille kuin seuran jäsenille.
Valon artikkeli on hyvä. Se kannattaa kuitenkin lukea ajatuksella, tuossa edellä on mielestäni sekoitettu artikkelin lauseita ja niistä vedettyjä omia johtopäätöksiä. Artikkelissa itse asiassa nostetaan verottomuuden tunnuksena esiin yleishyödyllisyyden periaatetta ja sitä, että talkootoiminnalla kerätään varoja yhdistyksen toimintaan. Esim. jäsenten kouluttaminen on mielestäni tästä näkökulmasta selkeää talkootoimintaa. Näin etenkin, jos siitä maksetut maksut menevät seuran omien harjoittelutilojen ylläpitoon, eli juurikin hyötyä jaetaan koko jäsenistölle, ei vain talkoilla kouluttaville. Kilpailuneutraaliuskaan ei vaarannu, jos kouluttaminen suuntautuu omaan jäsenistöön. Ei sekään pidä paikkaansa, että tämä olisi muissa lajeissa tai harrastuksissa ennen näkemätöntä toimintaa, ainakin lasten harrastuksissa on jääkiekosta ja jalkapallosta jumppaan ja kuvaamataitoharrastuksiin tullut nähtyä runsaastikin talkootyönä tapahtuvaa koulutusta ja ohjausta. Kisatoiminnankin osalta olisin aika levollisin mielin, tietääkseni kisatyöpalveluja ei kukaan yrittäjä edes kaupittele. Tuo työnjohto verovelvollisuuden merkkinä tarkoittaa esim. tilanteita, joissa kolmas osapuoli (toimeksiantaja) teettää talkoilla töitä, joita normaalisti hankitaan ostopalveluina. Seuran omassa kisatoiminnassa ei näin tapahdu, mutta jos kaupallinen yritys teettää korvausta vastaan talkootyötä jonkun seuran jäsenillä saatetaan liikkua harmaalla alueella. Varmasti verottajan kannalta olisi selvempää, jos esim. kouluttajien korvaukset maksettaisiin näkyvästi km-korvauksina, mutta ymmärrän että sekin lisää mm. kirjanpitotyötä, jota myös tehdään monissa seuroissa talkootyönä. Ja kuten jo todettu, varmasti yhteiskunnassa on tärkeämpiäkin verotuksellisia epäkohtia, joten toivoisi että esim. kaupallisia lajipalveluja tarjoavat keskittyisivät muuhun kuin seuratoiminnan taloudenpidon arvosteluun. Seurat kuitenkin luovat kaupallisille palveluille toiminta-alustaa, Suomen laajuisessa, harvaan asutussa maassa ei kovin kannattavasti voi yksityisesti ylläpidettäviä agilityhalleja rakentaa tai kaupallisia "clubeja" perustaa joka pitäjään.