Jutun lähetti ITe , Maaliskuun 9, 2006 kello: 16:52:28
Re: Muutoksia dopingsääntöönVastineena juttuun: Re: Muutoksia dopingsääntöön, jonka kirjoitti: mutku , Maaliskuun 9, 2006 kello: 10:12:20:
Koirien osalta doping asioihin puuttumisella on oikeastaan pitkät juuret. EU edellyttää määrättyjen eläinsuojelunormien noudattamista, samalla tavalla, kun mitä saatiin aikaiseksi häntien typistämiskielto. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa omalta osaltaa Suomessa siitä, että EU:n normeja noudatetaan. Ministeriö vastaa doping asioista kokonaisuutena ja siihen kuuluvat kaikki eläinlajit raveista, porojuoksuihin ja agilityyn saakka. Ministeriö katsoi, että Kennelliitto omaa koirien kohdalta sellaista asiantuntemusta, että siirsi käytännön sovellutusten valmistelun ja toteuttamisen Kennelliiton tehtäväksi. Tätä tehtävää Kennelliitto on määräyksiä luodessaan toteuttanut. Agilityn harrastajapiirit esittivät välillisesti omia kannanottojaan ohjeista jo jonkin aikaa sitten. Valitettavasti ne eivät saaneet käsittelyssä ehkä ansaitsemaansa huomiota. Ehkä näitä asioita olisi pitänyt tuoda kärjistetymmin esille, mutta joka tapauksessa jonkinlainen ohjeisto on saatu. Toivottavasti keskustelu ja sääntöjen kehittäminen ei jää tähän versioon vaan aidosti pystytään tulevaisuudessa tutkimaan ja käsittelemään nykyistä versiota vain ehdotuksena. Silloin voitaisiin asettaa agilitynkin puolelta vaikkapa eläinlääkärien asiantuntijatyöryhmä, joka kertoisi miten asiat agilityharrastajien kannalta nähdään.
Ihmisten dopingin osalta kysymys on myös laista. Suomi on EU:n kautta ja omalla lainsäädännöllään sitoutunut antidoping toimintaan. Opetusministeriö edellyttää kaikilta järjestöiltä, jotka saavat tukea liikuntamäärärahoista myös omaa antidoping ohjeistusta ja -ohjelmaa. Periaatteessa ohjeet ja määräykset koskevat aina koko lajia. Käytännössä testautoiminta on keskittynyt huippuihin ja arvokilpailuihin. Oma käsitykseni on, että agilityn osalta ihmisten doping testaus tulisi koskemaan ehkä SM-kisoja ja MM-karsintoja. Antidoping Toimikunta (ADT) on kuitenkin täysin itsenäinen toimielin, jolla on periaatteessa oikeus tehdä kontrolli-iskuja missä tahansa. Suoranaisesti ei rajoja siis voi olla olemassa, mutta käytännössä näin varmasti tulee olemaan.
Vastuualueiltaan nämä kaksi doping asiaa on syytä erottaa toisistaan. Ihmisten osalta toimintaa hoitaa siis ADT ja koirien osalta ministeriön valtuuttamana Kennelliitto. Molempien osalta antidoping ohjeistusten käytännön toimet tulevat lankeamaan lajiliitolle, mutta ohjeistuksen takana ovat edellä mainitut elimet.
Asia ei ole helppo. Muutama lajiin hurahtanut eläinlääkäri on kuitenkin onneksi ollut kiinnostunut asiasta ja toivoa sopii, että heidän avullaan saataisiin aikaiseksi myös agilitylle sopivat menettelytavat. Sellaiset tavat, jotka mahdollistaisivat lääkinnän, kun siihen on aihetta, mutta estäisi sellaisen lääkityksen, jonka tavoitteena olisi yksinomaan kilpailuedun saavuttaminen tai kivuista kärsivän koiran kilpailuttaminen ennen kun se on muuten terveydellisesti perusteltua. Tunnustan omalta osaltani olevani tässä asia melkoinen amatööri, mutta luotan agilitya harrastaviin eläinlääkäreihin ja heidän asiantuntemukseensa. Uskon, että heidän avullaan löydetään oikeita ja toimivia ratkaisuja sekä pystytään laatimaan tulevaisuudessa hyvät ohjeet.
t: ITe