Jutun lähetti niin... , Helmikuun 5, 2006 kello: 20:09:26
Re: Mahdottomat ihanne-ajatVastineena juttuun: Re: Mahdottomat ihanne-ajat, jonka kirjoitti: Tapsa , Helmikuun 5, 2006 kello: 19:05:49:
Joskus tuntuu siltä, että kun on saanut koiran 3-luokkaan eikä siellä ole edellytyksiä enää menestyä eikä ole mitään saavutettavaa, pitäisi laittaa koira eläkkeelle ja aloittaa taas uuden kanssa 1-luokasta. Mutta kun se 3-luokan koirakin tykkää vielä agilitysta!
Vähän harvinaisemman agilityrodun kanssa voi jahdata sijoitusta rodun parhaiden agilitykoirien joukossa, sikäli kuin rotujärjestö tällaisia palkitsee. On ollut meille ihan sopiva tavoite.
Ohjaaja voi aina kehittyä. Jos seurassa on sellaisia kouluttajia, jotka jaksavat olla kiinnostuneita myös niistä ohjaajista, joista tuskin tulee voittajia, on mukava treenata ja huomata kehittyneensä.
Tavoitteiden asettaminen omien edellytysten mukaan ja motivaation säilyttäminen on kyllä vaativaa, jos ilmapiiri on sellainen, että agilityssa ei kannata kisata, jos ei ole mahdollisuuksia mm-tasolle.
Tapsa kirjoitti:
» Tässä onkin seuraava iso haaste meille kaikille ja uudelle liitolle (SuALi?)!» Miten totetuttaa ja järjestää agilitytoiminta niin, että sekä huippu-urheilijat että harrastelijat kaikki kokevat onnistumisia. Onko niin, että vaikka SM-nollien keruuta on aikaisempiin vuosiin nähden helpotettu, niin silti on ilmeisen suuri väliinputoajajoukko, jonka viimeinen meriitti on nousta III-luokkaan? Sen jälkeen ei synny juuri mitään "virallisia" onnistumisia. Onnistumisen tunteet pitäisi pystyä itse rakentamaan itselleen oman itsensä ja koiran mukaan, mutta se ei kuitenkaan suurimmalta osalta onnistu.
» Jotain ehdotuksia, miten voisi tätä rakentaa:
» 1) Golfissa tai purjehduksessa on tasoitusjärjestelmiä, jotta saadaan mahdollisimman aitoa itsensä ylittämiskilpailuja. En ole koskaan ollut golf-kisoissa, mutta esimerkiksi purjehduskisoissa kun ihmisillä on erilaisia veneitä, niin niille lasketaan ns. LYS-luku, jolla sitten kerrotaan ko. purjehtijan aika. Kilpailussa sitten voidaan jakaa palkinnot sekä parhaista ajoista, että parhaista tasoitusajoista. Raveissakin on tasoitusajoja.
» 2) Jotain meriittejä voisi olla III-luokkaan nousun ja valion-arvon välissä, vaikka agilitykandidaatti ja agilitymaisteri :o)
» 3) Ihanneajat voisi poistaa ja vaan lisätä 5 sekuntia / virhe.
» 4) Voisi järjestää myös harrastelijaluokkia, jonne tiettyä tasoitusta paremmat koirakot eivät saa osallistua. Toisaalta myös voisi joskus järjestää ns. huippukisoja, jonne vaatimuksena olisi tietty tasoitus. Nämähän voisivat olla vaikka sama III-luokan rata, joka kuitenkin on ikäänkuin puoliksi.
» 5) TR- tai joku muu laskenta voisi olla tasoitusjärjestelmän pohjana.
» 6) Joku tässä vähän aikaa sitten oli saanut starttien määrästä / viikonloppu lohdutuspalkinnon - jos ei laatu jyllää niin sitten määrä...» Saa keksiä lisää...
»
» » Eräässä nimeltä mainitsemattomassa maassa tämä on mietitty niin, että tavoitellaan hyvistä suorituksista saatuja pisteitä, joita keräämällä voi voittaa koiralleen titteleitä. Vähän kuin meillä valion arvo, mutta useita eri tasoisia. Jokaisella coi olla jotain tavoiteltavaa ilman, että aina pitää pyrkiä voittamaan muita. Hyvät suoritukset palkitsee, vaikka muut menisi miten lujaa tahansa. Jotain tällaista meilläkin kai halutaan, mutta arvokisajärjestelmä heijastuu harrastajatasolle asti ja hämärtää kuvaa siitä, minkälaisia tavoitteita itselleen pitäisi asettaa, jos nyt ei sinne arvokisoihin tähtääkään.» »
» »