Jutun lähetti Aktiivi2 , Maaliskuun 1, 2004 kello 15:57:25
Re: KisamaksuistaVastineena juttuun: Re: Kisamaksuista, jonka kirjoitti: Marja-Liisa , Maaliskuun 1, 2004 kello 14:18:19:
» Et sitten ilmeisesti enää osannut lukea sitä toista kappaletta, jossa asiaa selitin. Varallisuuden kuten hallin hankkiminen on kokonaan eri asia kuin voitontavoittelu; niin yhdistys- kuin yritystoiminnan pyörittäminen edellyttää tiettyjä tuotannontekijöitä, joita mikään laki ei myöskään yhdistystä kiellä hankkimista. Tarkoitatko voitontavoittelulla mahdollisesti juuri tällaisen positiivisen kassavirran synnyttämistä, jolla kyseisiä varallisuuksia pystytään maksamaan ja hankkimaan? Kassavirta ja voitto eivät välttämättä ihan kulje käsi kädessä.
Tarkoitukseni oli vastata kysymykseen, saako yhdistys tehdä voittoa. Vastaus on että saa. Tarkoitukseni oli ja on yhä vastata kysymykseen ilman, että mennään yksityiskohtiin.
Miten mikäkin yhditys kirjanpidollisen voiton käsittelee on asia mihin en ota kantaa, sillä mahdollisuuksia ja tapoja on monia, riippuen jo yhdistyksestäkin.
» Vaikka hallin hankkisikin, ei voittoa ihan heti kirjanpidollisestikaan synny, sillä siitä pitävät kyllä poistot huolen.
Niin jos on poistettavaa.
» Ja vielä kerran: ratkaiseva on nimenomaan se voitontavoittelun tarkoitus eli se ei saa olla pääasia, vaan toiminnan pitää olla yleishyödyllistä. Nuo kuvailemasi korvausten maksut synnyttävät veronmaksua vain yksilötasolla eli sen hyötyjän tasolla, ei yhdistyksen tasolla (paitsi sotumaksuina).
ja joutumisena ALV-verovelvolliseksi.
Minä puhuin yhdistyksen tuloverotuksesta elinkeinoverolain mukaan. Suomessa kun ei Eestin tavoin veroteta yritystä vasta voitonjaosta, vaan jo sen tekemästä positiivisesta verotettavasta tulosta. Yhdistys voi toki tehdä jatkuvasti pientä voittoa ja miksei välillä vähän isompaakin, jotta syntyy kassavirtaa tehdä tarvittavia tuotannontekijähankintoja. Vuosittainen huomattava voitonteko herättää kuitenkin varmasti verottajan huomion, jolloin se pahimmillaan tulkitsisi toiminnnan taloudellisen hyödyn tavoitteluksi ja ohittaisi verotuksessa yhdistyksen toiminnan muotona ja verottaisi sitä esim. osakeyhtiönä tai pahimmassa tapauksessa jäsentensä keskeisenä yhtymänä, jolloin jälkimmäisessä tapauksessa aiheutuisi jälleen jäsenten henkilökohtainen tuloverotus.
» Todennäköistä silti on, että yhdistyksesi veroilmoitus (kai se sellaisen tekee?????????????????????????) jää käytännössä useissa veropiireissä kokonaan katsomatta resurssipulan vuoksi, joten sen puoleen yhdistyksesi voi kyllä ihan rauhassa tehdä vaikka vähän isompaakin voittoa. Monissa veropiireissä on kuitenkin viimeisen 5 vuoden aikana aktivoiduttu erityisesti urheiluseurojen suhteen.
Älä huoli, veroilmoitus on tehty ja haettu ennakkopäätös ALV-veroista.
» Ja lopuksi vielä: voitto ei sitten muuten ole mikään käypä vakuus; sillä ei ole pankissa minkäänlaista vakuusarvoa, sillä parhaimmillaankin budjetit ovat enemmän tai vähemmän sitten aikanaan oikeaan osuvia prognooseja tulevaisuudesta, joiden toteutumiseen vaikuttavat lukuisat tekijät, joihin suurimpaan osaan toimija itse ei voi edes vaikuttaa. Laskelmilla voidaan toki pyrkiä vakuuttamaan rahoittaja, mutta kyllä yhdistyksen tapauksessa kiinteä vakuus on ainoa käypä vakuus, joka kelpaa. Pankille yhdistys on pahimman luokan riskiasiakas, sillä esim. yritykseen verrattuna yhdistyksen on vaikea vakuuttaa luotottaja siitä, että yhdistyksen hallituksesta tai jäsenistä ylipäätään löytyy sellaisia yrittäjän kaltaisia henkilöitä, jotka sitoutuvat toimintaan pitkällä tähtäimellä niin, että luotottaja voi olla varma lainapääomansa takaisinsaamisesta esim. 20 vuoden päästä. Yhdistyksen lainansaannissa tärkeintä on siten nimenomaan luotottajalle syntynyt käsitys niistä yhdistyksen toimivista henkilöistä, jotka lainasta neuvottelevat.
Voitto ei itsessään olekkaan vakuus. Voitto helpottaa vakuuksien hankkimista. Se, että onko voitto sitten positiivista kassavirtaa tai kirjanpidollista voittoa on loppujen lopuksi aivan sama. Kummastakin voi joutua maksamaan veroja, jollei asioita osaa kirjata tai käsitellä oikealla tavalla. Suomen verolainsäädäntö kun on niin yksinkertainen, että eri läänien veroviranomisetkin tulkitsevat sitä ihan eri tavalla.
» Marja-Liisa, KTM, veroasiantuntija