Jutun lähetti Mari H , Tammikuun 2, 2007 kello: 15:02:23
Re: Kahden kerroksen väkeäVastineena juttuun: Re: Kahden kerroksen väkeä, jonka kirjoitti: suvaitsematon , Tammikuun 2, 2007 kello: 12:57:12:
Hei,
tässä keskustelussa on mielestäni esitetty sekä perusteltuja että lonkalta heitettyjä mielipiteitä. Ei ehkä pitäisi olla niin tiukasti juuri jotain mieltä, jos ei osaa asettua toisten asemaan. Koitan kommentoida paria asiaa - kerron ensiksi, että olen aiemmin ollut seura-aktiivi, tällä hetkellä olen enempi pikkulasten äiti ja koirakin jäähdyttelee ikänsä vuoksi. Olen koko pikkulapsiajankin tehnyt seuran hommia jonkin verran, ja aion tehdä taas paljon enemmän kunhan perheen "ruuhkavuodet" soljuvat ohitse.Välillä perheellisiä mollataan, kun he asettavat perheen etusijalle. Mutta kun ajatellaan pidemmällä tähtäimellä, niin perheen pikkulapset kasvavat. Siitä seuraa paitsi se, että äiti/isä pääsee muutaman vuoden päästä taas helpommin harrastamaan ja talkoilemaan, myös se, että seura voi saada LISÄÄ työvoimaa. Moni junnu voi olla ylpeä esim. hihnansiirtäjän tai kahvinkaatajan hommasta!
Mielestäni aloittaja kirjoitti asiaa ihmetellessään, että HETI pitäisi sitoutua. Vasta lajin pariin tulleena ei monikaan ole valmis sitoutumaan pitkiin työpäiviin. Se käy, mutta silloin ei mielestäni myöskään ole oikeutettu kaikkiin samoihin etuihin kuin muut. Alkeiskurssilaiset voivat mielestäni vapaasti kokeilla lajia, riittää kunhan maksavat jäsenmaksun ja mahdollisen kurssi/muun treenimaksun. Jos he haluavat jatkaa lajin parissa ja ryhmäpaikoista on pulaa, silloin voidaan jatkoryhmään pääsemiseksi vaatia jonkinlaista työpanosta. Ehkä henkilö ei pääse kisatöihin töiden tai perheen takia, mutta talkoisiin varmasti pääsee jonain arki-iltana, jos kerta treeneihinkin pääsee. Jos ei muuten, niin tehdään jollakin treenikerralla puolet ajasta jotain seuran edestä - vaikka kentän/estekopin siivousta tai esteiden kunnossapitoa. Tai voihan tehdä paperitöitä ennen/jälkeen kisojen, kunhan joku kokeneenpi opastaa.
Jotkut aktiivit muuten ovat hieman marttyyreita tai muutoin "kateellisia" töistään. Heidän kannattaisi muistaa, että hekin ovat olleet seurahommissa ensikertalaisia. Uudet tarvitsevat rohkaisua ja neuvontaa, jotta heistä voisi "kasvaa" uusia työntekijöitä. Heille ei saa näyttää hapanta naamaa, jos he ensimmäisellä kerralla ovat kisatöissä vaikka kaksi tuntia 12 tunnin sijaan!
Mari