Jutun lähetti Sarianna , Lokakuun 9, 2007 kello: 22:09:11
Re: OsanottoVastineena juttuun: Osanotto, jonka kirjoitti: Tarja , Lokakuun 8, 2007 kello: 22:53:12:
Kiitokset kaikille osanotosta. Koti on tällä hetkellä aivan liian hiljainen ja odotan kokoajan löytäväni Lillan makoilevan lempipaikallaan, mutta tämä paikka on tyhjä ja pysyykin tyhjänä :(
Syy tähän elämäni vaikempaan ratkaisuun oli se, että reilu viikko sitten Lilla lopetti hyppäämisen ja portaiden kulkemisen, viime viikon maanantaina se sai kipulääkkeet jotka eivät auttaneet ja torstaina neidin selkä kuvattiin ja sielä löytyi synnynnäinen ristiluiden kehityshäiriö joka aiheutti hermojen puristumisen ja myös selkäytimeen häiriötä, jotka heijastuivat suurena kipuna. Kipuja yritettiin lievittää ja saada laukeamaan sirdaludilla (lihasrelaksantti), mutta siitä ei ollut apua. Sunnuntaina Lilla sai pahan kipukohtauksen ja pienikin takapään liikauttaminen aiheutti tuskallista huutoa. Tätä yritettiin hoitaa morfiinin johdannaisilla, mutta siitä ei ollut apua yhtään ja viimeisenä vuorokautena Lilla ei pystynyt käyttämään takapäätään ollenkaan. Eli toisinsanoen se ei muuta kuin maannut paikallaan. Näin ollen eilen menimme eläinlääkäriin ja eläinlääkärin tuomio oli julma, koska vahvimmatkaan keskushermostoon vaikuttavat kipulääkkeet eivät auttaneet niin, Lillaa ei olisi enää saatu ollenkaan kivuttomaksi, korkeintaan hieman kipua olisi voitu lievittää, mutta eläinlääkärin mielestä (eikä omastanikaan) sellainen ole koiran arvoista elämää. Näin ollen tein kipeimmän ratkaisun itseäni ajatellen, mutta koiralle varmasti parhaan ratkaisun ja Lilla nukkui ikiuneen syliini. Ikävä on sanoin kuvaamattoman suuri, niin olisin halunnut viettää vielä monta ihanaa vuotta pienen möttö-tyttöseni kanssa.
Lillaa suuresti ikävöiden:
Sarianna ja Muka