Jutun lähetti huijattu , Elokuun 25, 2008 kello: 09:39:58
Re: Onko juoksukontaktit sama kuin ei kontakteja?Vastineena juttuun: Re: Onko juoksukontaktit sama kuin ei kontakteja?, jonka kirjoitti: kontaktiongelmia , Elokuun 15, 2008 kello: 10:03:16:
kontaktiongelmia kirjoitti:
» Olen nähnyt että jotkut käyttää pysäyttämisen sijaan kaaria konakteilla, eli puomilla sekä ylös- että alasmenossa. Ja kun koira oppii menemään "matalana" kontaktille se ei niin hanakasti hypi yli vaikka koiraa ei pysäyttäisikään. Me ollaan käytetty namia enkä varsinaisesti pysäytä koiraa mutta se itse etsii namin ja hidastaa samalla kontaktille tullessaan ja ottaa kontaktin. Mutta tää toimii vain koska koira on niin perso ruualle. Meillä kans toi pysäyttäminen hidasti joten en jätä koiraa enää lähtöön vaan lähdetään yhteislähdöllä. Joutuu juoksemaan vähän kovempaa mutta koiran vauhti on parempi näin joten ei kai siinä muu auta...
Jos koira hakee esteitä ja kokee seuraavan esteen palkkana, ei useimmissa tapauksissa tarvita kovin montaa kisaa ilman namitusta ilman että se huomaa jatkamisen tuottavan suurempaa mielihyvää kuin namin etsimisen... Tietysti namihuijaamista voi vahvistaa namittamalla treeneissä , epävirallisissa jne. ja jättämällä osan suorituskerroista namittamatta. Silloin osa koirista muuttuu epävarmaksi ja haeskelee namia joka joskus löytyy ja joskus ei, estesuoritus hidastuu, ja lopputulos voi olla hitaampi kuin lyhyeksi harjoiteltu pysähdys. Osa taas vähät välittää etsiskelyistä ja menee kontaktin ylin täysillä kohti seuraavaa estettä (ainakin kisoissa, joissa vire tahtoo kiristyä pykälän tai pari). Riippuu sitten tuurista, koiran rakenteesta jne meneekö yli hypäten, yliastuen vai juosten.Pelkästään kaarien/ länkien varaan rakennettu kontakti vaatii paljon toistoja ja vahvistusta. Heikko kohta taitaa olla kaarien häivyttäminen ilman että toivottu suoritustapakin häviää. Käytännössä taitaa olla vähän kisakoiria, jotka olisi koulutettu vain längillä. Koulutuksen apuvälineenä ne ovat käyttökelpoiset, mutta silloin käytössä on joku käsky jolla oikeaa suoritustapaa pidetään yllä.
Taitaa olla niin, että pelkästään koiran lihasmuistiin perustuvat menetelmät ovat käytännössä aika haavoittuvaisia, myös juoksukontakti joka opetellaan muuttamalla lankun kulmaa. Ongelma on siinä, että koiralle ei silloin missään vaiheessa kerrota, millaista suoritusta siltä odotetaan. Jos se sitten jostain syystä (lisääntynyt vauhti, nouseva viettitaso, estekulma, liukkaat olosuhteet, joku fyysinen epämukavuus tms)muuttaa suoritustapaa loikkaavaksi, miten sille viestitään että pitäisi palata siihen entiseen suoritustapaan? Käytännössä lihasmuistimenetelmän toimivuus riippuu siitä, että alas saakka juokseminen pysyy koiran näkökulmasta tarkoituksenmukaisimpana suoritustapana. Näin voi tietysti käydäkin - tai sitten ei.