Jutun lähetti Tommi Raita-aho , Tammikuun 12, 2006 kello 17:01:19
Re: Anteeks ny vaan...Vastineena juttuun: Anteeks ny vaan..., jonka kirjoitti: Sarianna , Tammikuun 12, 2006 kello 14:21:52:
Saat anteeksi, jos tässä nyt mitään anteeksipyydettävää on. Kun kerran et edes tarkoittanut jalostuskoirien luonteeseen huomion kiinnittämisellä Lillan tapausta.
Kummasti vaan se siltä vaikutti kun asit olivat kirjoitettu, ei ainoastaan samassa
jutussa, vaan samassa kappaleessa.Yhteen asiaan haluan silti vielä kiinnittää kirjoituksessasi huomiota:
Sarianna kirjoitti:
» Mielipiteeni asiasta on ollut mielessäni jo kauan eikä pelkästään oman koirani takia vaan siksi, että olen keskustellut muiden pon-ihmisten
» kanssa ponien luonteesta ja olen sitä kautta vetänyt johtopäätöksen, että rodusta löytyy mielestäni valitettavan paljon heikkoluonteisia koiria.Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että jalostuksesa pitää luonteisiin
kiinnittää huomiota, eikä arkkoja (tai jos sitten kutsutaan
epätavallisen pehmeitä) koiria tulisi käyttää. Tälläinen koiran
käytös heijastuu todella helposti pentuihin. Siis vaikka käytös ei olisikaan
täysin geneettisesti periytyvää, niin oma emo voi omalla käytöksellään
"tartuttaa" omat pelkonsa pentuihin.Tietysti sinulla on oikeus omiin mielipiteisiin, mitä tulee siihen löytyykö
mielestäsi PONeista valitettavan paljon heikkoluonteisia koiria.
Mutta minulla on myös oikeus omiin mielipiteisiin ja olen tuosta kyllä
vahvasti eri mieltä. Mielestäni Lilla on kyllä valitettava poikkeus
PON-maailmassa. Kuten sanoin, en edes ennen Lillaa tiennyt yhtäkään
paukkuarkaa PONia. Enkä tiedä edelleenkään niin pehmeää muuita PONeja kuin
mitä Lilla on. En tiedä sitten olenko elänyt laput silmillä, vai
onko kohdalleni osunut ainoastaan niitä kultakimpaleita, mutta se
on mielipiteeni. Monesta rodusta löytyy mielestäni suhteellisesti
paljon enemmän heikkoluonteisia koiria, kuten partis-piireissä
on yleisesti tunnettu asia partisten paukkuarkuus. Ja käykääpä vaikkapa
lukemassa joskus hollanninpaimenkoirien juttupalstaa, ainakin
silloin kun itse siellä kävin, oli itselleni todella suuri yllätys
kuinka paljon niillä tuntuu olevan käyttäytymisongelmia, pelkopurijoita
jne. Nyt varmaan joku hollannikasharrastaja eksyy tänne ja vetää herneen
nekkuun, pyydän anteeksi jo etukäteen, mielipide ei ei perustu omiin
kokemuksiin, vaan juttupalstakeskusteluihin, mitkä eivät olleet kivaa
luettavaa. Kaikkihan kirjoitettu siellä voi olla silti täyttä mustamaalausta
ja potaskaa...Mutta siis takaisin PONeihin, mielestäni PONit on yleisesti keskimäärin
hyväluonteisia, mutta olen saamaa mieltä siinä, että luonteisiin pitää
kasvattajien kiinnittää huomiota jalostuskoiria valitessaan. Näin olemme
mielestämme henkilökohtaisesti yrittäneet parhaamme mukaan tehdä.
Muuten asia voi muuttua huonompaa suuntaan aika nopeastikin, se on nähty
monissa muissa roduissa, nistä on tullut "muotirotuja".Jos taas tarkoitat PONien heikkoluonteisuudella
monien vahvaa oman lauman ja reviirin puolustustahtoa, niin saanen
muistuttaa PONin alkuperäisen käyttötarkoituksen. PON toimi
(ehkä vielä jossakin toimii?) ei pelkästään paimenkoirana vaan vartioi
myös laumaa, ja oli myös valpas vahti. Ilman tätä piirrettä PON ei olisi
se mikä on, enkä haluaisi jalostuksella alkaa karsia tätä alkuperäistä
PONin luonnetta liikaa. Omistajan tehtävä on kouluttaa koiransa,
niin että tästä oman lauman vartioimisesta / reviirin vahtimisesta ei tule
ongelmaa. Sitä itsekin yritän tehdä, välillä paremmalla,
välillä huonomalla menestyksellä ;-). Ihan vakavasti, kaikkien kasvattajien
pitäisi kyllä tuosta muistaa opastaa tulivia pennun ottajia ja kertoa,
että liiallisen vahtimiseen pitää puuttua heti ennenkuin siitä tulee ongelmaa!
Eikä ainakaan missään määrin vahingossakaan vahvistaa sitä. Ellei nyt sitten
ihan pelkästään vahtikoiraksi ole PONia ottamassa, tuskin nyt sentään...Ja varmasti on niitä helpompiakin rotuja.Jos tuo "vahtikoiramaisuus" ja
oman lauman puolustaminen on omistajalle liian kova paikka, kannattaa
harkita toista rotua. Ei PONia (kuten ei mitään muutakaan koiraa)
kannata ottaa vain sen ulkonäön perusteella.» Lopuksi haluaisin vielä lisätä, että jos on tullut käsitys, että koirani Lilla on todella paska luonteinen tämä ei pidä paikkaansa. Lillalta löytyy muutamia huonoja ominaisuuksia, mutta kokonaisuudessaan kyseessä on aivan ihana ja upea koira, jonka kanssa elämisestä ja touhuamisesta nautin täysin siemauksin. Ja omasta mielestäni koirani ei ole arka vai onko arka nykyään synonyymi pehmeälle???
Hienoa, että olet kaikesta huolilmatta tyytyväinen koiraasi.
Koiran epätoivottua käytöstä voi tietenkin kutsua miksi haluaa, ei se sitä
käytöstä muuta. Mutta totta, epätavallisen pehmeän koiran käytöksen aika
lähellä oleva synonyymi on kyllä mielestäni arkuus. Mutta toivottaasti tässä
ei tarvitse alkaa väitellä käsitteistä, vaan pysytään itse asiassa.» -sarianna-
tv.
Tommi